Mistään kotoisin? – Vapaaehtoistyön tukikampanja kokoaa alkupääomaa Kotiseutusäätiölle

Kotiseutusäätiön perustamista voi nyt tukea Mesenaatti.me-yhteisörahoituspalvelussa!

Vapaaehtoisvoimin kotoutetaan, kotiutetaan ja juurrutetaan meitä kaikkia, mutta vapaaehtoistyökin kaipaa tukea. Tule mukaan mahdollistamaan tapahtumat ja tohina sekä tutkimus ja tuloksellisuus – paikallisesti!

Mesenaatti.me-yhteisörahoituspalvelun avulla toteutettavassa Mistään kotoisin? -kampanjassa kerätään rahoitusta Kotiseutusäätiölle, joka tukee jatkossa paikallisuutta, kotiseututyötä ja -tutkimusta.

Kampanjan vähimmäistavoitteena on kerätä kymmenesosa säätiön perustamispääomasta, mutta mitä enemmän keräämme, sitä nopeammin säätiö perustetaan ja sitä enemmän voimme jakaa apurahoja!

Mistään kotoisin? -kampanjassa emme ainoastaan pyydä rahoitusta, vaan tarjoamme lukuisia hauskoja ja hyödyllisiä vastikkeita arvoltaan 20–2000 euroa. Tarjolla on muun muassa kotiseuturakas-arvonimi, tukisukat kotoutujalle, pala suklaataivasta, juurihoito ja kolmelle nopealle ministeri Raimo Sailas puhujaksi tilaisuuteen!

Kiitos jo nyt. Olemme suunnattoman kiitollisia jokaisesta lahjoituksesta. Jokainen lahjoitus ja jokainen mesenaattikampanjassa ostettu vastike vie meitä – sinua, minua ja meitä kaikkia – lähemmäksi tavoitettamme! Tulevaisuudessa me rahoitamme sinua, sillä säätiö jakaa apurahoja kotiseututyötä ja -tutkimusta tekeville tahoille.

Tunnustaudu siis kotiseuturakkaaksi ja jätä nimesi historiaan! Kampanja on käynnissä 21.12. asti osoitteessa mesenaatti.me/mistaankotoisin.

Kotiseutuliiton varapuheenjohtaja Tuula Salo mukana mahdollistamassa kotiseututyön jatkuvuutta

Tänään 1. lokakuuta vietetään Säätiöpäivää. Kaikille tarkoitettu tapahtumapäivä tuo esiin säätiöiden hyvää tekevää työtä ympäri Eurooppaa. Suomessa Säätiöpäivän organisoi Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta.

Tuula Salo ja Riitta Vanhatalo kiersivät keräyslippaiden ja arpojen kanssa kotiseutumarkkinoilla Espoossa. Kuva: Elina Kuismin.

Tuula Salo ja Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo kiersivät keräyslippaiden ja arpojen kanssa kotiseutumarkkinoilla Espoon Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä elokuussa 2015. Kuva: Elina Kuismin.

Jotta voisimme jo ensi vuonna juhlia oman säätiömme työtä, tarvitsemme apua lahjoitusten muodossa. Kotiseutusäätiön perustamispääomaa kokoavaan Kotiseudulle-keräykseen voivat lahjoittaa esimerkiksi yhdistykset, yritykset ja yksityishenkilöt. Kotiseutuliiton valtuuston varapuheenjohtaja, helsinkiläinen kotiseutuaktiivi Tuula Salo lahjoitti Kotiseudulle-keräykseen 200 euroa.

– Kotiseutusäätiön perustaminen tulee mahdollistamaan paikallisen kotiseututyön uusien ja luovien hankkeiden tukemista, Salo perustelee lahjoitustaan.

Hän pohtii apurahojen tarpeita erityisesti kaupungeissa tehtävän kotiseututyön näkökulmasta:

– Eri kaupunkien kaupunginosayhdistykset tekevät maassamme monipuolista työtä oman alueensa asumisviihtyisyyden lisäämiseksi. Yhdistykset tukevat alueen identiteettiä ja kunnioittavat alueen historiaa ja perinteitä, vaikuttavat aluetta koskevaan suunnitteluun ja kehittämiseen kestävän kehityksen periaatteita noudattaen sekä järjestävät kulttuuri-, virkistys-  ja asukastilaisuuksia yhteisöllisyyden lisäämiseksi.

Salo kannustaa muitakin lahjoittamaan Kotiseudulle-keräykseen. Lahjoitus on myös hyvä merkkipäivälahja esimerkiksi kukkien sijaan.

– Toivon, että kotiseututyön aktiivit muistaisivat juhlakutsuissaan mainita, että lahjojen ja kukkien sijaan lahjan voi antaa lahjoittamalla Kotiseudulle-keräykseen.

Pidetään yhdessä kotiseuduista huolta!

Kotiseudulle-keräykseen voi osallistua keräystilille annettavin lahjoituksin. Jokaisella lahjoituksella on merkitystä. Pidetään yhdessä kotiseuduista huolta ja annetaan kotiseututyölle kirkas tulevaisuus!

>> Lahjoitusohjeet

Kiitämme lämpimästi kaikkia Kotiseutusäätiön perustamista tukeneita yhteisöjä ja yksityisiä henkilöitä.

Millainen hanke uudistaa kotiseututyötä?

Kotiseututyö kaipaa potkua ja uusia ideoita. Kotiseutuliitto haluaa kannustaa toimijoita kotiseututyötä uudistaviin kokeiluihin ja hankkeisiin perustamalla kotiseututyötä ja -tutkimusta tukevan Kotiseutusäätiön. Lahjoittamalla Kotiseudulle olet tulevaisuuden kotiseututyön mesenaatti!

Leppävaaran kansalaismuistipiiri on yhdistänyt innostavalla tavalla uutta ja vanhaa paikallishistorian dokumentoinnissa.

Kansalaismuistipiiri retkeili tutustumaan ensimmäisen maailmansodan aikaisiin valleihin. Taustalla näkyy kasvava Leppävaara. Kuva: Raimo Heino.

Kansalaismuistipiiri retkeili tutustumaan ensimmäisen maailmansodan aikaisiin valleihin. Taustalla näkyy kasvava Leppävaara. Kuva: Raimo Heino.

Leppävaara-seura käynnisti vuonna 2002 kansalaismuistipiirin, jonka puitteissa vanhat leppävaaralaiset ovat keränneet talteen alueen rikasta historiaa valokuvina, lehtileikkeinä, tarinoina ja henkilöhistorioina. Piiriläiset ovat tarkentaneet epävarmoja tietoja Leppävaaran kehityksen kannalta olennaisista asioista.

Kansalaismuistipiiri kokoontuu vuosittain 12–14 istuntoon, ja vuosien kuluessa toimintaan on osallistunut reilusti yli 100 henkilöä. Kansalaismuisti-illat ovat sosiaalisia tapahtumia, joissa keskustellaan vilkkaasti. Kansalaismuistikeskustelut jatkuvat istuntojen välissä Facebook-ryhmässä.

Kerätyn aineiston pohjalta on laadittu kymmeniä historia-artikkeleita Lepuski-lehteen ja seuran verkkosivulle www.lepuski.fi/historia sekä saatu arvokasta lähdeaineistoa seuran julkaisemiin historiikkeihin.

Kansalaismuistitoiminnan esikuvana on ollut Helsingin yliopiston Kulttuurikaupunki 2000 -hanke, josta Leppävaarassa on kehitetty oma sovellus.

Lue lisää: http://www.lepuski.fi/kansalaismuistipiiri.html

Kova loppukiri edessä – kaikki mukaan!

Kotiseudulle-keräys on iloksemme saanut lahjoittajat liikkeelle. Lisää lahjoituksia kuitenkin tarvitaan, jotta minimitavoitteemme, Kotiseutusäätiön perustamispääoma 50 000 euroa, saavutetaan vielä tämän vuoden aikana. Tällä hetkellä kasassa on
noin 13 000 euroa eli nyt on tiukan loppukirin aika!

Kotiseutuliitto on Kirsi Moisanderin ja Raimo Sailaksen johdolla haastanut kaikki jäsenyhdistyksensä tukemaan Kotiseutusäätiön perustamista. Toivomme, että haaste laitetaan kiertoon. Kotiseudulle-keräyksen lahjoittajaksi ja kotiseututyön tukijaksi voi haastaa ystäviä, yhdistyksiä tai vaikkapa yrityksiä.

Kaikki siis mukaan tukemaan tulevaisuuden innostavaa ja kaikille avointa kotiseututyötä. Tukemalla kotiseutusäätiön perustamista tuet omaa kotiseutuasi ja mahdollistat kotiseututyön jatkuvuuden kautta maan!

Pidetään yhdessä kotiseuduista huolta!

Kotiseudulle-keräykseen voi osallistua keräystilille annettavin lahjoituksin. Jokaisella lahjoituksella on merkitystä. Pidetään yhdessä kotiseuduista huolta ja annetaan kotiseututyölle kirkas tulevaisuus!

>> Lahjoitusohjeet

Kuukausilahjoittaja Juhani Railo: ”Vähän mutta jatkuvasti!”

Kotiseudulle-keräyksen ensimmäinen kuukausilahjoittaja Juhani Railo on kotiseutujen asialla. Kuva: Elina Kuismin.

Kotiseudulle-keräyksen ensimmäinen kuukausilahjoittaja Juhani Railo on kotiseutujen asialla. Kuva: Elina Kuismin.

Kotiseutuliiton järjestösihteerinä lähes 30 vuotta toiminut Juhani Railo pohti viime vuoden loppupuolella, miten voisi omalta osaltaan edistää Kotiseutusäätiön perustamista. Syntyi idea kuukausilahjoittamisesta.

– Pienilläkin rahoilla on merkitystä saajapäässä. Paljoa ei tarvitse antaa, ainakaan kerralla, joten päätin antaa vähän mutta jatkuvasti, Railo kertoo.

– Yhdistystoiminnassa niukkuus on aina läsnä, mutta pienistä puroista syntyvät suuret joet, kuten sanotaan.

Railo teki pankin kanssa sopimuksen suoramaksusta ja lahjoittaa Kotiseudulle-keräykseen 50 euroa kuussa 75-vuotissyntymäpäiväänsä eli 1.12.2017 asti. Kahden vuoden aikana tästä kertyy hieno summa!

Yhteiseksi hyväksi

Juhani Railo kannustaa miettimään, mitä kotiseututyö on ja mitä kotiseututyötä tekevät saavat aikaan. Mitä jos kotiseututoimijoita ei olisi?

– Yhteiseksi hyväksi ja paremman lähiympäristön puolesta tehtävä työ on usein näkymätöntä puurtamista. Ruohonjuuritasolla toiminta perustuu siihen, että ihmiset laittavat itsensä likoon. Kotiseutuyhdistys on ulkoparlamentaarinen kansalaisverkosto, jossa monella eri tavalla ajattelevat ihmiset tekevät yhdessä töitä sen eteen, että saadaan asiat kuntoon.

– Arjen kotiseututyössä muutama sata euroa saattaa riittää siihen, että saada joku asia käyntiin tai päästään kiperän paikan yli, Railo muistuttaa.

Hän pitää hyvänä sitä, että Kotiseutuliitossa on ryhdytty toimiin paikallistason toiminnan tukemiseksi myös taloudellisesti. Kotiseutusäätiön apuraha antaa signaalia muillekin rahoittajille, että valtakunnallinen keskusjärjestö on nähnyt apurahansaajan toiminnan tärkeäksi, joten hanke voi saada lisärahoitusta myös muualta. Pään auki saaminen helpottaa varainhankintaa ja antaa uskoa toimintaan.

Osallistumalla pidätte kotiseudusta hyvää huolta. Miten voitte osallistua?

Kotiseudulle-keräykseen voi osallistua keräystilille annettavin lahjoituksin. Jokaisella lahjoituksella on merkitystä. Pidetään yhdessä kotiseuduista huolta ja annetaan kotiseututyölle kirkas tulevaisuus!

>> Lahjoitusohjeet

Kiitämme lämpimästi kaikkia Kotiseutusäätiön perustamista tukeneita yhteisöjä ja yksityisiä henkilöitä.

Evijärveläinen Heikki Valijoki lahjoitti Kotiseudulle

Kotiseudulle-keräykseen voivat yhdistysten lisäksi lahjoittaa myös yksityishenkilöt. Esimerkiksi Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja Kirsi Moisander ja puolisonsa Jouko Laitinen sekä ministeri, Kotiseutuliiton hallituksen varapuheenjohtaja Raimo Sailas ovat tehneet henkilökohtaiset kertalahjoitukset. Lisäksi Kotiseutuliiton entinen järjestösihteeri Juhani Railo ryhtyi kuukausilahjoittajaksi.

Evijärvi-Seura tarttui keväällä Kotiseutuliiton haasteeseen ja lahjoitti Kotiseudulle-keräykseen 50 euroa. Yhdistyksen puheenjohtaja Heikki Valijoki halusi myös omalta osaltaan tukea hyvin tärkeänä pitämäänsä hanketta, joten hän lahjoitti 500 euroa.

– Esi-isämme sekä -äitimme ovat meille hankkineet itsenäisen vapaan Suomen, joka pitää sisällään jokaiselle asukkaalle oman kotiseudun, lapsuuden kasvuympäristön, tutut kotikadut, lainehtivat viljavainiot ynnä muut rakkaat muistot. Meidän jokaisen on pidettävä huolta, etteivät paikat tuhoudu. On myös kehitettävä uusimuotoista kotiseututyötä, se onnistuu vain yhteistyössä, ohjatulla toiminnalla, Valijoki perustelee lahjoitustaan.

– Kotiseutuliiton rooli on erittäin merkittävä valtakunnallisesti ajatellen. Hallituksen sekä erilaisten työryhmien toiminnan kautta voidaan kokonaisvaltaisesti ohjailla paikallisten seurojen toimintaa sekä jakaa avustuksia.

Valijoen mukaan hankeavustuksia tulisi suunnata myös jo olemassa oleviin kipeästi apua tarvitseviin kohteisiin – ei kuitenkaan niin, että avustettaisiin koko tarvittava rahamäärä, vaan hakijalla olisi oltava omaakin rahoitusta, ja esimerkiksi talkootyön osuutta tulisi korostaa ja lisätä.

Valijoki ei tavoittele lahjoituksellaan henkilökohtaista julkisuutta, mutta toivoo, että tekonsa saisi muitakin ”innostumaan” lahjoittamaan.

– Sekä minun että Evijärvi-Seuran hallituksen mielestä Kotiseutusäätiön perustaminen on todella upea ja kannatettava asia. Toivottavasti jokainen paikallisyhdistys osallistuu keräykseen!

Osallistumalla pidätte kotiseudusta hyvää huolta. Miten voitte osallistua?

Kotiseudulle-keräykseen voi osallistua keräystilille annettavin lahjoituksin. Jokaisella lahjoituksella on merkitystä. Pidetään yhdessä kotiseuduista huolta ja annetaan kotiseututyölle kirkas tulevaisuus!

>> Lahjoitusohjeet

Kiitämme lämpimästi kaikkia Kotiseutusäätiön perustamista tukeneita yhteisöjä ja yksityisiä henkilöitä.

Raimo Sailas tukee kotiseututyötä

Ministeri, Kotiseutuliiton hallituksen varapuheenjohtaja Raimo Sailas lahjoitti Kotiseudulle-keräykseen 500 euroa. Tämä on toiseksi suurin yksityishenkilön lahjoitus, kun Kirsi Moisander ja Jouko Laitinen lahjoittivat syksyllä keräykseen 2000 euroa.

– Haluan omalta osaltani vahvistaa uudistuvan kotiseututyön taloudellisia edellytyksiä ja luoda edellytyksiä uusien ideoiden syntymiselle, jalostamiselle ja levittämiselle, Sailas kertoo.

– On tärkeää, että kotiseutuliikkeen taloudellinen pohja on nykyistä vahvempi. Säätiön ensisijainen tehtävä onkin jakaa apurahoja liikkeen piirissä syntyvien innovaatioiden hyödyntämiseksi ja yhteiseksi hyväksi.

Raimo Sailas kannustaa mukaan tukemaan tulevaisuuden kotiseututyötä:

– Toivon, että jokainen kotiseutuliikkeen piirissä toimiva tai sen työtä arvostava voisi lähteä mukaan tähän kansallisesti merkittävään hankkeeseen omien taloudellisten mahdollisuuksiensa puitteissa.

Osallistumalla pidätte kotiseudusta hyvää huolta. Miten voitte osallistua?

Kotiseudulle-keräykseen voi osallistua keräystilille annettavin lahjoituksin. Jokaisella lahjoituksella on merkitystä. Pidetään yhdessä kotiseuduista huolta ja annetaan kotiseututyölle kirkas tulevaisuus!

>> Lahjoitusohjeet

Kiitämme lämpimästi kaikkia Kotiseutusäätiön perustamista tukeneita yhteisöjä ja yksityisiä henkilöitä.

Kotiseudulle-keräys sai lahjoitukset Naantalista ja Helsingin Lauttasaaresta

Naantalin kotiseutuyhdistys Vallis Gratiae -yhdistys ry ja Lauttasaari-Seura ry osallistuivat Kotiseudulle-keräykseen ja kartuttivat lahjoituksillaan Kotiseutusäätiön perustamispääomaa.

Vallis Gratiae -yhdistys ry osallistui Kotiseudulle-keräykseen lahjoittamalla Kotiseutusäätiön perustamiseen 300 euroa.

– Toivomme, että perustettavan Kotiseutusäätiön toiminnassa painottuisi etenkin kotiseututyön uudistaminen ja nykyaikaistaminen, sanoo yhdistyksen sihteeri Leena Horsma-Alho.

– Historian ja menneisyyden tunteminen on tärkeää, mutta kotiseututyötä tehdään tässä ja nyt – kotiseututyö elää ja muuttuu ajassa ja kotiseudun muuttumisen mukana. Soisimme rahoitusta mm. erilaisille digihankkeille: kotiseutu vaikkapa myös mobiiliin.

Lahjoitusta perustellessaan Horsma-Alho siteeraa Vallis Gratiae -yhdistyksen kunniapuheenjohtajaa Raimo Vahteraa: ”Kotiseudun myönteinen kokeminen on kiinteä osa yksilön identiteettiä. Se on voima, jolle rakentuu terve ja myönteinen kuntalaisten keskinainen yhteistyö. Kotiseututyö ei ole vain fyysisen ympäristön vaalimista. Se on myös sosiaalisen ympäristön kehittämistä ja vireyttämistä.”

Lauttasaari-Seura ry lahjoitti Kotiseudulle-keräykseen 200 euroa.

Seura halusi osallistua kampanjaan ja tukea Kotiseutusäätiön perustamista. Lahjoitukseen innosti myös se, että Kotiseudulle-keräys ja säätiön perustaminen ovat osa Kotiseutuliiton itsenäisyyden juhlavuoden Rakkaudesta kotiseutuun -ohjelmakokonaisuutta, joka on hyväksytty valtakunnalliseen Suomi 100 -ohjelmaan.

– Asiaan vaikutti toki sekin, että Lauttasaaresta on aiemmin ollut kovin tiivis yhteys Kotiseutuliittoon henkilötasollakin, Lauttasaari-Seuran puheenjohtaja Katri Penttinen kertoo.

– Perustettavan säätiön apurahoilla voisi tukea kulttuurikohteiden vaalimista, aineiston tuottamista ja kohteiden kartoittamista.

Osallistumalla pidätte kotiseudusta hyvää huolta. Miten voitte osallistua?

Kotiseudulle-keräykseen voi osallistua keräystilille annettavin lahjoituksin. Jokaisella lahjoituksella on merkitystä. Pidetään yhdessä kotiseuduista huolta ja annetaan kotiseututyölle kirkas tulevaisuus!

>> Lahjoitusohjeet

Kiitämme lämpimästi kaikkia Kotiseutusäätiön perustamista tukeneita yhteisöjä ja yksityisiä henkilöitä.

Pohjois-Savon kotiseutuyhdistysten liitolta 1500 euron lahjoitus Kotiseudulle

Pohjois-Savon kotiseutuyhdistysten liitto halusi nopeuttaa Kotiseutusäätiön perustamispääoman kartuttamista ja lahjoitti Kotiseudulle-keräykseen 1 500 euroa.

– Asia on tärkeä. Yhdistykset tarvitsevat tukea tärkeisiin hankkeisiin ja kotiseutututkimustakin tarvittaisiin lisää, perustelee liiton puheenjohtaja Marja-Sisko Pihl.

Hänen mukaansa apurahoilla olisi tarve esimerkiksi sellaisiin hankkeisiin, jotka toteuttavat Kotiseutuliiton toimintasuunnitelmaan kirjattuja painotuksia ja tavoitteita.

Pohjois-Savon kotiseutuyhdistysten liitto jakaa Olvi-säätiön antamaa tukea kotiseututyöhön Pohjois-Savon maakunnassa eri tavoin, suurimman osan yleisesti haettavina avustuksina. Budjetissa on varattu erikseen jokaiselle jäsenyhdistykselle pieni kannustussumma, jonka voi saada toimintasuunnitelmaa vastaan.

– Kaikki jäsenemme eivät syystä tai toisesta tätä rahaa hakeneet, joten hallituksemme päätti lahjoittaa hakematta jääneen osuuden Kotiseudulle-keräykseen – kannustamaan kotiseutuhankkeissa laajemmin, Pihl kertoo.

Osallistumalla pidätte kotiseudusta hyvää huolta. Miten voitte osallistua?

Kotiseudulle-keräykseen voi osallistua keräystilille annettavin lahjoituksin. Jokaisella lahjoituksella on merkitystä. Pidetään yhdessä kotiseuduista huolta ja mahdollistetaan kotiseututyön kukoistus!

>> Lahjoitusohjeet

Kiitämme lämpimästi kaikkia Kotiseutusäätiön perustamista tukeneita yhteisöjä ja yksityisiä henkilöitä.

Kotiseudulle-keräykselle lahjoitukset Kaarinasta, Pyhtäältä ja Pirkkalasta

Kaarina-Seura ry, Pro Sankila ry Pirkkalasta ja Pyhtää-seura ry – Pyttissällskapet rf osallistuivat Kotiseudulle-keräykseen ja kartuttivat lahjoituksillaan Kotiseutusäätiön perustamispääomaa.

Kaarina-Seura ry lahjoitti Kotiseudulle-keräykseen 50 euroa. Seuran johtokunnan mielestä Kotiseutusäätiön perustaminen ja varainkeruu on erittäin kannatettava asia, koska näin saadaan myöhemmässä vaiheessa kotiseutuaatetta ja toimintaa kehitettyä säätiöltä saatavien apurahojen turvin.

– Kaarina-Seura täyttää syksyllä 30 vuotta, ja keskustelimme johtokunnassa alustavasti siitä, että mahdolliset muistamiset tuolloin haluamme ohjata Kotiseutusäätiölle. Uskomme, että esimerkki kannustaa muitakin toimimaan näin, kertoo Kaarina-Seuran puheenjohtaja Sirkka Mylly, joka itsekin sai ajatuksen lahjoitukseen Kotiseutupostista lukemastaan jutusta.

Pro Sankila ry Pirkkalasta lahjoitti keräykseen 100 euroa jo loppuvuodesta 2015.

– Halusimme olla ensimmäisten joukossa rahaston kasvattamisessa ja samalla vahvasti osallisena kotiseututyössä, kertoo Pro Sankila ry:n sihteeri Ilona Salomaa-Uusitalo.

– Kotiseututyö tarvitsee resursseja. Pienikin apuraha voi olla kotiseutuyhdistykselle merkittävä kannustin.

Apurahoja tarvitaan esimerkiksi valokuvien keräämiseen ihmisiltä heidän kotialbumeistaan. Valokuvat sisältävät katoavaa pitäjän historiaa, joita kotiseutuyhdistysten olisi tärkeää tallentaa. Apurahoja tarvitaan myös erilaisten kulttuuritapahtumien järjestämiseen, kulttuurihistoriallisten näytelmien käsikirjoituksiin, lavastuksiin ja puvustuksiin.

– Robert Boldt perusti Suomen ensimmäisen kotiseutuyhdistyksen vuonna 1894. Tämä henki ei saa sammua. Yhdessä kotiseutuyhdistykset ovat enemmän, Salomaa-Uusitalo innostaa osallistumaan Kotiseudulle-keräykseen.

Pyhtää-seura ry – Pyttissällskapet rf näkee ensiarvoisen tärkeänä kotiseutuaktiivisuuden kohottamisen niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Seura lahjoitti Kotiseudulle-keräykseen 100 euroa.

– Jos osaltamme voimme olla edes pienellä panoksella avustamassa Suomen Kotiseutuliittoa tässä työssä, olemme hyvillämme, että asiaa viedään koordinoidusti eteenpäin liiton hyvässä ohjauksessa, Pyhtää-seuran puheenjohtaja Raino Ojansivu sanoo.

Kotiseutusäätiön myötä kotiseututyö tulee entistä näkyvämmäksi, mikä lisää aktiivisuutta ja virikkeitä.

– Monista ja taasen monista pienistäkin puroista kasvaa sitä isoa pääomaa, jonka turvin on hyvä viedä tätä arvokasta asiaa eteenpäin, Ojansivu kannustaa muita lahjoittamaan.

Osallistumalla pidätte kotiseudusta hyvää huolta. Näin voitte osallistua:

Kotiseudulle-keräykseen voi osallistua keräystilille annettavin lahjoituksin. Jokaisella lahjoituksella on merkitystä. Pidetään yhdessä kotiseuduista huolta ja annetaan kotiseututyölle kirkas tulevaisuus!

>> Lahjoitusohjeet

Kiitämme lämpimästi kaikkia Kotiseutusäätiön perustamista tukeneita yhteisöjä ja yksityisiä henkilöitä.